Potilaan kuulumisia

Tänään poistimme ohjeen mukaisesti haavateipin. Hukka köllötteli kiltisti kyljellään, kun pikkuhiljaa vedin teippiä irti nahasta ja karvansängestä, vaikka välillä varmasti nipisti ja varsinkin kainalon ohuessa ihossa tuntui ikävältä. Haava on reilut parikymmentä senttiä pitkä, juuri kainalon yläpuolelta reilusti yli puolen kyljen. Se on siistin näköinen, vaikka reunat hieman punertavatkin ja viillon molemmin puolin on jonkin verran turvotusta muutaman sentin matkalla. Täytyy katsoa alkaako se pikkuhiljaa painua. Kainaloon on myös näköjään tullut punertava mustelma ja iho on hieman ärtynyt teipin jäljiltä.



Hukkis ontuu vieläkin vasenta etujalkaansa, varsinkin pidempään maattuaan. Jalka varmaan jäykistyy aina hieman ja tuntuuhan tuo haavakin varmasti vähintäänkin omituiselta. Päiväkävelyllä poika kyllä kulki jo melko reippaasti ja olisi tahtonut lähteä jo lähipuiston nurkkaa pidemmällekin...Saa kyllä luvan odottaa vielä pari päivää, ennen kuin pidennetään lenkkiä hieman :). Pakkasta ja varsinkin tuulta on riittänyt, joten kyljen suojaksi on aina viritetty paita/idealside.

Tässä pieni videopätkä lenkiltä; älkää välittäkö höpinöistäni, puhuin juuri puhelimessa kaverini Kirsin kanssa, joka kyseli pojan kuulumisia :).



Ruokakin on alkanut jo jonkin verran maistua: keitetty kana, pakastesei ja raa'at koiran lihapullat ovat kelvanneet. Parempaan päin ollaan siis menossa :).