Näyttää siltä, että Sudesta tulee Hukka. Hukka taipuu suussa paremmin (Hukalle, Hukalta...), eikä ainakaan aiheuta satunnaisissa kuulijoissa sydämentykytystä koiraa metsässä huudettaessa ;). Poika myös näyttää pikkuhiljaa tunnistavan Hukka-sanan itseään tarkoittavaksi. Susi-Hukka, Hukkanen, Hukkis :).
Riisi ja raejuusto ei sellaisenaan enää kelpaa, eikä oikein maistu kuivaraksuilla höystettynäkään. Siirryimmekin seuraavanlaiseen sekoitukseen: n. 3/4 lihaliemessä keitettyä tummaa riisiä, raejuustoa ja Eukanuba Adult Large -kuivanappuloita, 1/4 Neu tai Neu Heavy pakasteruokaa (saa lähieläinkaupasta "makkarana", sisältää kypsennettyä lihaa ja sisäelimiä, vihanneksia, riisiä jne.). Näyttää maistuvan oikein hyvin, poika on ruvennut syömään ihan kunnolla. Saadaan vähän tuhdimpaan kuntoon, on vielä nimittäin kovin laiha. Ruoka on vielä terästetty Tehobaktilla (maitohappobakteereita), jotta vatsa ei mene sekaisin (on jo parempaan päin).
Hukka äkkäsi illalla sänkymme alle piilotetun täkin, sen jota se riepotti toissailtana, ja päätimme antaa sen erikoisleluksi, jota saa riepottaa aina silloin tällöin. Voi sitä riemua! Välillä koira järsi peittoa silmät kiinni poskihampaillaan, välillä repi siitä antaumuksella suikaleita ja kiskoi täytteitä. Mitään se ei onneksi niellyt, vaan syljeskeli kaikki palaset pois. Tuntuu jotenkin siltä, että Hukka saattaa hyvinkin olla kolmea vuotta nuorempikin :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti